School as a space:through teachers experiences

Abstract. School is conceptualized differently by each person. These conceptualizations are people’s experiences of school as a place. As a place school is meaningful in one way or another to everyone. Due to people’s having different experiences of school it naturally leads to different understandings and meanings of school for people. As a space, school can be considered from various perspectives. In this research Lefebvre’s Spatial Triad is used to research school as a socially produced space. Lefebvre’s Spatial Triad consists of three dimensions: spatial practices, representation of space and representational space. In other words, perceived space, conceived space and lived space. The purpose of the research is to find out how teachers define school as a place and how school is defined as a space. Through these research questions a deeper understanding of teachers’ conceptualizations on school as a place will be gathered, later expanding the perceptions into understanding school as a space. The concepts of place and space in this research, are from the field of human geography. These concepts have been applied in the context of school, focusing on how school is presented through the Spatial Triad. This research aims to discuss school from different perspectives, providing more information of the movement in schools, its’ purposes, central physical features and how school is experienced in lived reality. This is done with qualitative research methods creating a questionnaire and carried out through a theory-based content analysis. We received 27 answers from teachers in total. As a space school is very diverse and it has many user groups daily. School is not only a place for pupils and teachers, but other people are also present daily, and the spatial movement varies on the role one is representing, e.g. pupils’ movement is more restricted than teachers. Teachers list different purposes for school, one of the most important being “growing to be a member of the democratic society”. The gym hall and diverse tools available for pupils were seen as key elements when discussing the traits of school. School is also filled with social interactions and emotions. Therefore, school withholds multiple meanings, purposes, uses and features within it, making it into a diverse space.Koulu tilana : opettajien kokemusten pohjalta. Tiivistelmä. Jokainen käsitteellistää koulun eri tavalla, nämä käsitteellistykset muodostuvat ihmisten omista kokemuksista koulusta paikkana. Koulu paikkana on merkityksellinen kaikille jollain tavalla. Ihmisten kokemukset eriävät ja näin ollen kaikilla on ainutlaatuinen kokemus ja ymmärrys koulusta. Koulua voidaan tarkastella useista tilan eri perspektiiveistä. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Lefebvren tilan kolminaisuutta tutkimalla koulua sosiaalisesti konstruktoituna tilana. Tämä tilan kolminaisuus muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: spatiaaliset käytännöt, tilan representaatiot ja representationaalinen tila. Toisin sanoin havaittu, käsitteellistetty ja eletty tila. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää kuinka opettajat määrittelevät koulun paikkana ja kuinka koulu määritellään tilana. Näiden tutkimuskysymysten avulla selvitetään opettajien käsityksiä koulusta paikkana ja myöhemmin havaintoja sovelletaan ymmärtämään koulua tilana. Paikan ja tilan käsitteet tässä tutkimuksessa pohjautuvat kulttuurimaantieteeseen. Nämä käsitteet on tässä tutkimuksessa sovellettu koulun kontekstiin soveltaen, miten koulu tulkitaan tilan kolminaisuuden välityksellä. Tämä tutkimus pyrkii tarkastelemaan koulua moniulotteisesti, tarjoten kattavampaa ymmärrystä koulun liikehdinnästä, tarkoituksesta, fyysisistä piirteistä ja kuinka se on koettu eletyssä todellisuudessa. Tämä tavoitetaan kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin laatimalla kysely, joka analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Kyselyyn vastasi 27 opettajaa. Tilana koulu on hyvin monimuotoinen, ja sillä on useita eri käyttäjäryhmiä päivittäin. Koulu ei ole paikka vain oppilaille ja opettajille vaan tiloja käyttää myös useat muut ihmiset päivittäin ja näin ollen spatiaalinen toimintakin vaihtelee näiden ryhmien välillä. Oppilaiden liikehdintä on huomattavasti opettajien liikehdintään verraten kontrolloitua. Opettajat listasivat koululle erilaisia tarkoituksia, joista ”kasvaa demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi” nähtiin etenkin tärkeänä. Liikuntasali ja monipuoliset työkalut oppilaiden käytössä koettiin keskeisinä, kun puhuttiin koulusta tilana. Koulu on myös täynnä sosiaalisia kohtaamisia ja tunteita. Näin ollen koulu pitää sisällään useita merkityksiä, tarkoituksia, käyttötarkoituksia ja ulottuvuuksia, mitkä tekevät siitä moniulotteisen tilan

School as a diverse place

Abstract. The goal for this bachelor’s thesis was to understand how school is experienced as a place and what other factors influence it. This research combines theories from both human geography and education. Our interest to research school as a place came from our minor studies of geography, as there we completed a small research on home as a place. The main research question on this paper is “what makes a school a place?” This thesis is completed as a literature review and working together in cooperation has been a big part of the process. School as a place has not been researched much, and that led to collecting literature and data from various sources and combining knowledge. Working together has brought reliability to this research, as well as made discussion and critical analyzing possible. Sources have been selected carefully to gain as reliable knowledge as possible. The formation of place in a school has multiple meanings. For space to turn into place physical and social environments, as well as personal perceptions, are needed. In the school environment the physical building serves as a physical space that is shaped and affected by students, teachers, parents, other staff, and society. How much these factors affect the formation of place depends on the individual’s perceptions, experiences, and expectations of school. Therefore, the experience of school as a place is personal and constantly changing. At first in this bachelor’s thesis relevant place theories are introduced. Also, school’s physical usage of space and its effect on the experience of place is discussed. In the next part safety, social relationships and learning are reflected with the help of Maslow’s hierarchy of needs. Hierarchy of needs is used to address the role of different levels in enabling learning. Likewise, sense of place is formed by multiple elements that impact one another. It is important to understand different expectations set to the school by students, teachers, parents, and society, in order to interpret and discuss school holistically from different perspectives.Tiivistelmä. Kandidaatintutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka koulu koetaan paikkana ja mitkä eri tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita kulttuurimaantieteen sekä kasvatustieteen aloilta. Mielenkiintomme tutkia koulua paikkana muotoutui maantieteen sivuaineopintojen yhteydessä, kun toteutimme kyselytutkimuksen kodista paikkana. Tutkimuskysymyksemme tässä kandidaatintutkielmassa on ”Mikä tekee koulusta paikan?” Kandidaatintutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, sekä yhteistutkijuus on ollut vahvasti läsnä. Koulua paikkana ei ole laajasti tutkittu, mikä tuli esiin tiedonhankinnassa, johtaen tiedon yhdistelemiseen eri lähteistä. Yhteistutkijuus on tuonut tutkimukseen luotettavuutta, sekä mahdollistanut keskustelun ja tiedon kriittisen analysoinnin. Lähteiden valinta on ollut harkittua ja lähteiden luotettavuutta on arvioitu. Koulun paikkakokemuksen muotoutuminen on monisyinen prosessi. Tilan muuttuminen paikaksi vaatii fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, sekä henkilökohtaiset tulkinnat. Koulumaailmassa koulurakennus toimii fyysisenä tilana, mitä muovaavat oppilaat, opettajat, vanhemmat, koulun muu henkilökunta sekä yhteiskunnan vaikutukset. Se, kuinka voimakkaasti ja millä tavalla edellä mainitut tekijät vaikuttavat paikan kokemukseen, on riippuvainen yksilön omista tulkinnoista, kokemuksista ja odotuksista. Täten kokemus koulusta paikkana on henkilökohtainen ja alati muuttuva. Kandidaatintutkimuksessa käsittelemme aluksi tutkimuksen kannalta oleellisia paikkateorioita, sekä koulun fyysisiä tilaratkaisuja ja niiden vaikutusta paikan kokemiseen. Seuraavassa osiossa reflektoimme turvallisuutta, sosiaalisia suhteita ja oppimista suhteessa Maslown tarvehierarkiaan. Tarvehierarkian avulla käsittelemme perustarpeiden, sekä muiden tasojen roolia oppimisen mahdollistajana. Samalla tavalla paikkakokemus muodostuu useista päällekkäisistä, toisiaan sivuavista elementeistä. On tärkeätä ymmärtää oppilaiden, opettajien, vanhempien ja yhteiskunnan erilaiset odotukset koululle, jotta koulua voidaan tulkita ja käsitellä kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista

Sulfate-dependant microbially induced corrosion of mild steel in the deep sea: a 10-year microbiome study.

BACKGROUND: Metal corrosion in seawater has been extensively studied in surface and shallow waters. However, infrastructure is increasingly being installed in deep-sea environments, where extremes of temperature, salinity, and high hydrostatic pressure increase the costs and logistical challenges associated with monitoring corrosion. Moreover, there is currently only a rudimentary understanding of the role of microbially induced corrosion, which has rarely been studied in the deep-sea. We report here an integrative study of the biofilms growing on the surface of corroding mooring chain links that had been deployed for 10 years at ~2 km depth and developed a model of microbially induced corrosion based on flux-balance analysis. METHODS: We used optical emission spectrometry to analyze the chemical composition of the mooring chain and energy-dispersive X-ray spectrometry coupled with scanning electron microscopy to identify corrosion products and ultrastructural features. The taxonomic structure of the microbiome was determined using shotgun metagenomics and was confirmed by 16S amplicon analysis and quantitative PCR of the dsrB gene. The functional capacity was further analyzed by generating binned, genomic assemblies and performing flux-balance analysis on the metabolism of the dominant taxa. RESULTS: The surface of the chain links showed intensive and localized corrosion with structural features typical of microbially induced corrosion. The microbiome on the links differed considerably from that of the surrounding sediment, suggesting selection for specific metal-corroding biofilms dominated by sulfur-cycling bacteria. The core metabolism of the microbiome was reconstructed to generate a mechanistic model that combines biotic and abiotic corrosion. Based on this metabolic model, we propose that sulfate reduction and sulfur disproportionation might play key roles in deep-sea corrosion. CONCLUSIONS: The corrosion rate observed was higher than what could be expected from abiotic corrosion mechanisms under these environmental conditions. High corrosion rate and the form of corrosion (deep pitting) suggest that the corrosion of the chain links was driven by both abiotic and biotic processes. We posit that the corrosion is driven by deep-sea sulfur-cycling microorganisms which may gain energy by accelerating the reaction between metallic iron and elemental sulfur. The results of this field study provide important new insights on the ecophysiology of the corrosion process in the deep sea

Drought response of modern and old oat lines in greenhouse and long-term field trials

Peer reviewe

Kokemuksia haastavista ja kuormittavista tilanteista varhaiskasvattajien työssä

Opinnäytetyön lisäosan tarkoituksena oli selvittää, millaisia haastavia ja kuormittavia tilanteita varhaiskasvattajat voivat kohdata työssään lasten, huoltajien, työyhteisön ja muiden tilanteiden parissa. Tutkimustehtävä keskittyi erityisesti siihen, millä tavalla haasteisiin voidaan vaikuttaa ja millaisiin tilanteisiin varhaiskasvattajat kokevat itse pystyvänsä vaikuttamaan ja millaisiin eivät. Tutkielmassa käsiteltiin myös varhaiskasvattajien kokemia työn voimavaroja, jotka osaltaan tukevat varhaiskasvattajien työssä jaksamista. Tutkielmassa vertailtiin varhaiskasvattajien ja muskariopettajien kokemuksien samankaltaisuuksia, koska tämä tutkielma täydensi aikaisempaa musiikkipedagogin (AMK) opinnäytetyötäni (Mäkipelto 2014). Teoreettinen viitekehys muodostui tässä tutkielmassa työhyvinvointiin liittyvästä kirjallisuudesta ja aikaisemmasta tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin työkäytäntöjen ja työn voimavara- ja kuormitustekijöiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelu analysoitiin teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Yhteistyökumppanina oli Norlandia päiväkodit. Haastatteluun osallistui neljä varhaiskasvattajaa, joiden kokemukset eivät liittyneet ainoastaan nykyiseen työpaikkaan Norlandian päiväkodissa, vaan ne koskivat myös aikaisempaa työhistoriaa. Tutkimustulokset osoittivat, että haastavat ja kuormittavat kokemukset liittyivät erityisesti lapsiryhmän hallintaan, huoltajien kohtaamiseen, työyhteisön ristiriitoihin, työn ulkopuoliseen elämään ja työnkuvaan liittymättömiin tilanteisiin kuten siivoamiseen. Ongelmanratkaisukeinoiksi nimettiin lasten parissa tunteiden käsittely ja rauhallinen vuorovaikutus. Varhaiskasvattajat kokivat, että huoltajien parissa auttoi kunnioittava suhtautuminen ja säännöllinen tiedottaminen. Työyhteisössä korostui yhteisten sääntöjen, kommunikoinnin ja toimivan johtajuuden merkitys. Muissa tilanteissa painotettiin työn ulkopuolisesta elämästä huolehtimista. Varhaiskasvattajat kokivat, että lasten perheoloihin ja resurssien puutteeseen he eivät pystyneet vaikuttamaan. Työn voimavaroina painottui lasten riemu ja kehitys, toimiva yhteistyö huoltajien ja työyhteisön parissa sekä oman työn kehittäminen, arvostaminen ja rajaaminen. Edeltävissä tuloksissa oli paljon yhteneväisyyksiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Varhaiskasvattajat ja muskariopettajat olivat kokeneet yhtäläisiä haastavia tilanteita erityisesti lapsiryhmän hallintaan, huoltajien kohtaamiseen ja työyhteisössä heikkoon perehdytykseen ja sääntöjen epäselvyyteen liittyvissä tilanteissa. Ongelmanratkaisukeinoina korostui molemmissa ammattiryhmissä lasten parissa keskusteleminen, yhteisten sääntöjen, periaatteiden ja toimintatapojen vahvistaminen. Varhaiskasvattajat ja muskariopettajat kokivat lasten riemun ja työkavereiden tuen voimavaraksi. Johtopäätöksistä ilmeni, että varhaiskasvattajien ja muskariopettajien työssä korostui vuorovaikutuksen merkitys. Mikäli vuorovaikutus oli heikkoa, se aiheutti enemmän kuormitusta. Jos vuorovaikutus toimi, yhteisöllisyys lisääntyi ja toimi voimavarana. Jatkossa voitaisiin tutkia enemmän erityisesti työn ulkopuolisen elämän yhteyttä varhaiskasvattajien hyvinvointiin ja moniammatillisten varhaiskasvattajien erilaisia kokemuksia. Niiden merkitys korostui tässä tutkielmassa ja aikaisemmissa tutkimuksissa.The purpose of the supplementary thesis was to find out what kind of challenging and stressful situations early childhood educators may face in their work with children, guardians, the work community and other situations. The aim was to find ways to influence the challenges and find out which situations early childhood educators feel themselves capable of influencing and which not. The thesis focused also on the strengthening factors experienced by early childhood educators, which contribute to the well-being of early childhood educators. Moreover, the thesis compares similarities between the experiences of early childhood educators and music playschool teachers as this thesis complements my earlier bachelor’s thesis in early childhood music education (Mäkipelto 2014). The theoretical framework of this thesis consists of occupational well-being literature and earlier studies, which examined the effects of work practices and work strength and stress factors on occupational well-being. The thesis was carried out as qualitative research and a semi-structured thematic interview was used as the research method. The thematic interview was analyzed with theme and content analysis. The cooperation partner was Norlandia Päiväkodit. Four early childhood educators participated in the interview. Their experiences were not only related to the current job at the Norlandia kindergarten, but also on past work history. The results demonstrated that challenging and stressful experiences were especially related to group management with children, the interaction with guardians, conflicts in the work community, life outside the workplace, and work assignment issues not included in the job description such as cleaning. Problem solving included emotional management and peaceful interaction with children. Early childhood educators felt that respect and regular information helped with guardians. In the work community the importance of common rules, communication and effective leadership were emphasized. The life outside of work was emphasized in other situations. Early childhood educators felt that they were unable to influence children's family conditions and lack of resources. The work strength-factors consisted of the joy and development of children, effective cooperation with guardians and the work community, as well as the development, appreciation and delimitation of their own work. These results had several similarities with previous research results. Early childhood educators and music playschool teachers had experienced similar challenging situations, especially in the group management with children, the interactions with guardians, and in the work community in situations involving weak orientation and unclear rules. Both professional groups solved problems by discussing with children and enforcing common rules and principles. Both professional groups felt that the joy of children and support from colleagues strengthened their work resources. The study concluded that interaction is important for both early childhood educators and music playschool teachers. If interaction was weak, it caused more stress. If it worked, communality increased and it served as a strength factor. The occupational wellbeing of early childhood educators could be studied further by focusing on life-factors outside work and a multi-professional perspective. The importance of these perspectives was emphasized in this thesis and former studies

Spectral estimation for spatial point patterns

This article determines how to implement spatial spectral analysis of point processes (in two dimensions or more), by establishing the moments of raw spectral summaries of point processes. We establish the first moments of raw direct spectral estimates such as the discrete Fourier transform of a point pattern. These have a number of surprising features that departs from the properties of raw spectral estimates of random fields and time series. As for random fields, the special case of isotropic processes warrants special attention, which we discuss. For time series and random fields white noise plays a special role, mirrored by the Poisson processes in the case of the point process. For random fields bilinear estimators are prevalent in spectral analysis. We discuss how to smooth any bilinear spectral estimator for a point process. We also determine how to taper this bilinear spectral estimator, how to calculate the periodogram, sample the wavenumbers and discuss the correlation of the periodogram. In parts this corresponds to recommending suitable separable as well as isotropic tapers in d dimensions. This, in aggregation, establishes the foundations for spectral analysis of point processes.Comment: 29 pages + 23 pages of supplements, 6 figure

Calculus and heat flow in metric measure spaces and applications to spaces with Ricci bounds from below

This paper is devoted to a deeper understanding of the heat flow and to the refinement of calculus tools on metric measure spaces (X,d,m). Our main results are: - A general study of the relations between the Hopf-Lax semigroup and Hamilton-Jacobi equation in metric spaces (X,d). - The equivalence of the heat flow in L^2(X,m) generated by a suitable Dirichlet energy and the Wasserstein gradient flow of the relative entropy functional in the space of probability measures P(X). - The proof of density in energy of Lipschitz functions in the Sobolev space W^{1,2}(X,d,m). - A fine and very general analysis of the differentiability properties of a large class of Kantorovich potentials, in connection with the optimal transport problem. Our results apply in particular to spaces satisfying Ricci curvature bounds in the sense of Lott & Villani [30] and Sturm [39,40], and require neither the doubling property nor the validity of the local Poincar\'e inequality.Comment: Minor typos corrected and many small improvements added. Lemma 2.4, Lemma 2.10, Prop. 5.7, Rem. 5.8, Thm. 6.3 added. Rem. 4.7, Prop. 4.8, Prop. 4.15 and Thm 4.16 augmented/reenforced. Proof of Thm. 4.16 and Lemma 9.6 simplified. Thm. 8.6 corrected. A simpler axiomatization of weak gradients, still equivalent to all other ones, has been propose

Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917-2017

100 years of water supply and sanitation in Finland This book is written by Petri S. Juuti, Tapio S.Katko & Riikka P. Rajala. Finland is known as a land of thousands of lakes. Yet, there are regions in Finland where lakes are very few and the lack of fresh water is an ordinary problem. Finland is quite unique in Fennoscandia as to its water resources. The country has some 56 000 lakes with a minimum area of one hectare and all together 200000 lakes. Ground water occurs in alluvial eskers formed during ice ages, the last of which ended some 10 000 years ago. Nowadays some 60 per cent of the people use natural or artificially recharged ground water. However, areas lower than 50–60 metres above sea level have problems with water quality due to geological reasons. In such areas bigger cities use surface water for their water supply or acquire their raw water from sources further away. The book shows us how water supply and sanitation have developed in Finland during years of political independence starting from the year 1917.Tässä dosentti Petri Juutin, dosentti Tapio Katkon ja TkT Riikka Rajalan kirjoittamassa vertaisarvioidussa monografiassa on kuvattu koko Suomen vesihuollon eli vedenhankinnan ja jätevesihuollon historia sadan vuoden ajalta. Kirjan ensimmäisessä osassa taustoitetaan vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä ja kuvataan lyhyesti keskeiset kehitysvaiheet. Toisessa osassa kuvataan tutkimuksen kohteena olevien vesilaitosten keskeisiä vaiheita ja valintoja. Teoksen loppuosassa on tutkimuksen vertaileva analyysi ja lopputulokset sekä tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917-2017 teos on osa Valtioneu-voston kanslian koordinoiman Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa